Tässä Buffettin vuoden 1958 partnership-kirje kokonaisuudessaan:
YLEINEN OSAKEMARKKINA VUONNA 1958
Keskikokoista sijoitusrahastoa pyörittävä ystäväni kirjoitti jonkin aikaa sitten: “Amerikkalaisille ominainen oikukas temperamentti aiheutti aikamoisen muutoksen vuonna 1958 ja ‘riehakas’ olisi oikea sana kuvaamaan osakemarkkinoita”.
Mielestäni tämä kuvaa hyvin markkinoilla vallalla olevaa psykologiaa sekä amatöörien että ammattilaisten tasolla. Kuluneen vuoden aikana lähes minkä tahansa syyn on katsottu tukevan “sijoittamista” osakkeisiin. Markkinoilla on nyt epäilemättä enemmän oikukkaan temperamentin omaavia ihmisiä kuin moneen vuoteen; kuinka kauan he markkinoilla viihtyvät, riippuu siitä kuinka kauan he uskovat että voittoja voi tehdä nopeasti ja vaivattomasti. Vaikka on mahdotonta arvioida kauanko heidän joukkonsa vielä kasvaa ja täten stimuloi nousevia osakekursseja, mielestäni on kuitenkin oikeutettua sanoa että mitä pidempi heidän vierailunsa, sitä suurempi sen vaikutus.
Minä en yritä ennustaa yleistä markkinakehitystä vaan käytän aikani aliarvotettujen arvopapereiden etsimiseen. Uskon kuitenkin, että laajalle levinnyt yleinen uskomus vääjäämättömistä voitoista osakemarkkinoilla johtaa loppujen lopuksi ongelmiin. Jos näin tapahtuu, se tulee vaikuttamaan huomattavasti jopa aliarvostettujenkin arvopapereiden hintoihin (mutta mielestäni ei kuitenkaan niiden arvoon).
VUODEN 1958 TULOS
Viime vuoden kirjeessäni kirjoitin:
“Rahastomme arvon kehittyminen suhteessa osakemarkkinoihin on todennäköisesti parempi laskevilla kuin nousevilla markkinoilla, joten vuoden 1957 tulosta tarkasteltaessa tulee huomioida, että tämä oli vuosi jolloin meidän tulikin pärjätä hyvin suhteessa markkinoihin. Nousevilla markkinoilla olisin tyytyväinen jos saavuttaisimme saman tuoton kuin markkinat keskimäärin”.
Viimeinen lauseeni kuvaa hyvin vuotta 1958 ja ennustukseni kävi toteen. Dow Jones -indeksi nousi 435:stä 583:een, ja kun siihen lisätään noin 20 pisteen edestä osinkoja, indeksin kokonaistuotto oli 38,5%. Viisi rahastoani, jotka olivat toiminnassa läpi koko vuoden, tuottivat keskimäärin hiukan yli tämän 38,5%. Vuodenvaihteen markkina-arvoista lasketut tuotot vaihtelevat välillä 36,7%-46,2%. Ottaen huomioon että suurin osa rahastojen varoista on ollut ja on edelleen sijoitettuna arvopapereihin jotka eivät juurikaan hyödy nopeasti nousevista markkinoista, pidän tätä tulosta kohtuullisen hyvänä. Ennustan edelleen että tuloksemme tulee olemaan keskimääräistä parempi laskevilla tai tasaisilla markkinoilla, mutta nousevilla markkinoilla voimme vain pysytellä markkinoiden mukana.
TYYPILLINEN SIJOITUS
Pystyäksesi paremmin ymmärtämään toimintatapamme, lienee paikallaan käydä läpi yksi yksittäinen sijoitus vuodelta 1958. Viime vuonna viittasin suurimpaan sijoitukseemme joka muodosti 10-20% eri rahastojen pääomista. Toin esille, että olisi meille eduksi, jos tämän arvopaperin hinta tippuisi tai pysyisi ennallaan, jotta voisimme edelleen kasvattaa omistusosuuttamme, ja että tästä syystä tämäntyyppinen arvopaperi vaikuttaisi negatiivisesti suhteelliseen tuottoomme nousevilla markkinoilla.
Tämä osake oli Commonwealth Trust Co. Union Citystä, New Jerseystä. Kun aloimme ostaa yhtiön osakkeita, sen arvo varovasti arvioiden oli noin $125 osakkeelta. Yhtiö ei kuitenkaan maksanut (hyvästä syystä) lainkaan osinkoja $10 osakekohtaisesta tuloksesta huolimatta, mikä oli suurin syy osakkeen alhaiselle, noin $50 hinnalle. Kyseessä oli siis hyvin johdettu ja erittäin kannattava pankki, jonka osakkeilla käytiin kauppaa hintaan, joka oli huomattavasti alle sen arvon. Pankin johto suhtautui myönteisesti meihin uusina omistajina ja sijoituksen riski oli minimaalinen.
Commonwealthillä oli varoja noin $50 miljoonaa, eli se oli kooltaan noin puolet Omahan First Nationalista tai U.S. Nationalista. Eräs suurempi pankki, joka oli jo usean vuoden ajan suunnitellut ostavansa Commonwealthin, omisti siitä 25,5%. Yritysoston esteenä oli kuitenkin henkilöihin liittyviä syitä, mutta oli viitteitä siitä että tämä tilanne ei tulisi jatkumaan loputtomiin. Meillä oli siis osake jossa yhdistyi (1) vahvat turvasataman tunnusmerkit; (2) hinnan selkeästi ylittävä arvo, joka kasvoi tyydyttävään tahtiin; (3) viitteitä siitä että yrityksen arvo lopulta “löydettäisiin” vaikka siihen saattaisikin mennä vuosi tai kymmenen vuotta. Jos jälkimmäinen toteutuisi, osakkeen arvo olisi 10 vuoden aikana kasvanut merkittävästi, ehkä noin 250 dollariin.
Noin vuoden aikana onnistuimme hankkimaan noin 12% yhtiön osakkeista keskimääräiseen hintaan $51. Osakkeen hinnan pysyminen pohjalukemissa oli luonnollisesti meille suuri etu. Omistusosuutemme kasvaessa sen arvo kasvoi, erityisesti tullessamme toiseksi suurimmaksi omistajaksi ja näin osalliseksi yrityksen myyntiin liittyvissä keskusteluissa.
Commonwealthillä oli noin 300 osakkeenomistajaa ja sen osakkeella tehtiin keskimäärin ehkä kaksi kauppaa kuukaudessa. Tämä selittää miksi osakemarkkinoiden yleisellä aktiviteetilla on hyvin vähän vaikutusta joidenkin sijoitustemme markkinahintoihin.
Valitettavasti saimme kilpailijoita ostaessamme osaketta ja hinta nousi noin 65 dollariin. Tällä hinnalla emme enää ostaneet, mutta emme myyneetkään. Hyvin pienetkin ostotoimeksiannot voivat nostaa erittäin epälikvidin osakkeen hintaan jopa näin paljon, mikä selittää miksi on erittäin tärkeää, että tieto omistamistamme arvopapereista ei vuoda julkisuuteen.
Loppuvuodesta onnistuimme löytämään houkuttelevan erikoistilanteen jossa meillä olisi mahdollisuus päästä suurimmaksi omistajaksi houkuttelevaan hintaan. Päätimme siis myydä osuutemme Commonwealthistä hintaan $80 osakkeelta (hinta osakemarkkinoilla oli noin 20% alhaisempi).
Olisi ollut tietysti täysin mahdollista että osakkeen hinta olisi vielä tänäänkin $50 ja kasvattaisimme edelleen kärsivällisesti omistustamme. Olisin suhteellisen tyytyväinen tällaiseenkin tilanteeseen vaikka tuottomme markkinoihin verrattuna olisikin näyttänyt heikolta. Vuosi jolloin Commonwealthin kaltaisen sijoituksen voitot realisoituvat on suurimmaksi osaksi sattumanvarainen. Pitkän aikavälin tuottojemme arviointi yhden vuoden tulosten pohjalta on siis erittäin epätarkkaa. Uskon kuitenkin että sijoittaminen tämäntyyppisiin aliarvostettuihin turvasatamiin on varmin tapa saavuttaa tuottoja pitkällä aikavälillä.
Haluaisin myös huomauttaa, että osakkeet meiltä 80 dollarilla ostanut sijoittaja tulee pärjäämään hyvin tulevina vuosina. 80 dollarin hinta verrattuna 125 dollarin arvoon on kuitenkin eri asia kuin 50 dollarin hinta verrattuna 125 dollarin arvoon ja minusta tuntui, että rahat ovat tuottavassa käytössä Commonwealthin korvanneessa uudessa sijoituksessa. Tämä uusi sijoituskohde on jonkin verran suurempi kuin Commonwealth ja olemme sijoittaneet siihen noin 25% kaikkien rahastojemme varoista. Vaikka tämän sijoituskohteen aliarvostus ei ole sen suurempi kuin monissa muissa omistamissamme arvopapereissa (jopa pienempi kuin joissain), niin se että olemme yhtiön suurin omistaja parantaa huomattavasti kykyämme arvioida milloin sijoituksen aliarvostus ajallisesti korjaantuu. Tämä sijoitus takaa meille sijoitusaikanamme lähes varmasti paremman tuoton kuin Dow Jones -indeksi.
NYKYTILANNE
Mitä korkeammalla tasolla osakemarkkinat ovat sitä harvinaisempia ovat aliarvostetut osakkeet, ja minulla alkaa olla ongelmia löytää riittävästi sopivia sijoituskohteita. Haluaisin kasvattaa erikoistilanteiden määrää salkuissamme, mutta niitä on erittäin vaikea löytää riittävän houkuttelevilla ehdoilla.
Yritän siis luoda itse erikoistilanteita hankkimalla isoja omistusosuuksia useista aliarvostetuista yhtiöistä. Tällaisen käytännön tulisi johtaa ennustusteni toteutumiseen, eli keskimääräistä parempaan tuottoon laskevilla tai neutraaleilla markkinoilla ja keskimääräiseen tuottoon nousevilla markkinoilla. Toivon että tuloksiani arvioidaan tältä pohjalta. Jos sinulla on kysyttävää, ole hyvä ja kysy.
Warren E. Buffett
11.2.1959
Katso myös:
Warren Buffettin vuoden 1959 kirje
