Archive for the ‘Sijoitusfilosofia’ Category

Onko sijoittaminen tänään vaikeampaa kuin ennen?

April 29th, 2009

Haastattelija kysyi tämän päivän Bloombergin haastattelussa Warren Buffettilta miten hän voi määrittää yritysten arvoja kaiken viime aikaisen myllerryksen jälkeen ja tilanteessa jossa yritysjohtajillakaan ei ole minkäänlaista “näkyvyyttä” tulevaisuuteen.

Buffett vastasi suunnilleen näin:

Meillä ei ollut mitään näkyvyyttä tulevaisuuteen vuonna 2006 tai 2007, me vain luulimme että meillä oli. Ihmisten mielestä nyt on liian epävarmaa, mutta tulevaisuus on aina epävarma. Nyt se vain on kaikkien tiedossa. Totuus on, että minä menen töihin joka päivä tietäen että tulevaisuus on epävarma. Tämä ei kuitenkaan tarkoita etten pystyisi määrittämään yrityksen, maatilan tai asunnon arvoa. Kun katson arvopaperia, joka minun pitää ymmärtää hyvin, arvioin mitä tämä tuottaa seuraavan 10, 20 tai 30 aikana. Jos ostan maatilan, en tiedä onko meillä kuivuus ensi vuonna, mutta tiedän että meillä ei tule olemaan 20 kuivaa vuotta peräkkäin tai 20 vuotta jolloin saamme juuri oikean määrän sadetta.

Sijoittaminen ei siis ole tänään sen vaikeampaa kuin aiemminkaan, tänään on vain selvää miten vaikeaa se on. Talouden ja yritysten tulosten kasvaessa tasaista, esimerkiksi 5% vuosivauhtia, sijoittaminen ja ennusteiden laatiminen vain vaikuttaa helpolta.

Sijoittaminen vaatii kärsivällisyyttä

April 12th, 2009

Jos vedät yhteen Buffettin turvamarginaali- ja osaamisalueperiaatteet, on selvää että et löydä uusia sijoituskohteita kovin usein. Tästä syystä kärsivällisyys on yksi sijoittajan tärkeimpiä luonteenpiirteitä.

Vuoden1998 kirjeessään Warren Buffett havainnollisti kärsivällisyyden merkitystä vertaamalla sijoittamista pesäpalloon, tai oikeammin baseballiin:

[Osakkeiden ja yritysten ollessa kalliita,] yritämme hyödyntää Ted Williams -tyyppistä kurinalaisuutta. Kirjassaan The Science of Hitting kertoo jakaneensa pallonlyöntialueen 77 pesäpallon kokoiseen soluun. Lyödessään vain parhaista syötöistä (joissa pallo on hänen parhaissa soluissaan) hänen osumistarkkuutensa on 0.400. Yrittäessään lyödä palloa huonoimmista oikeista syötöistä (pallo on lyöntialueen alareunassa) hänen osumistarkkuutensa on enää 0.230. Toisin sanoen, hyvän syötön odottaminen tarkoittaa Hall of Fame -jäsenyyttä, ajattelematta huitominen matkalippua alasarjaan.

Bisnessyötöt joita näemme tänään ovat lyöntialueen alareunassa, jos ovat edes lyöntialueella. Jos lyömme, lukitsemme itsemme mataliin tuottoihin. Jos taas annamme kaikkien pallojen mennä ohitsemme, meillä ei ole takuita siitä että seuraavat syötöt olisivat yhtään enemmän mieleisiämme. Ehkä aiemmat edulliset osakkeiden hinnat olivatkin poikkeus ja tämän päivän täydet hinnat normaalia. Toisin kuin Tediä, meitä ei kuitenkaan voida ajaa pois pesältä, jos jätämme kolme juuri ja juuri oikeaa syöttöä lyömättä; kaikesta huolimatta, maila olalla seisominen päivästä toiseen ei vastaa käsitystäni hauskanpidosta.

Vuoden 1993 kirjeessään Buffett kirjoittaa että he yrityskumppaninsa Charlie Mungerin kanssa ovat jo kauan sitten huomanneet että on mahdotonta tehdä satoja loistavia päätöksiä sijoitusuran aikana. Sen vuoksi he ovat omaksuneet strategian, joka edellyttää heidän olevan fiksuja (mutta ei superfiksuja) vain muutamia kertoja. He olivat jo vuonna 1993 tyytyväisiä jos saivat yhden hyvän idean vuodessa (Charlien mukaan seuraavana vuonna olisi Buffettin vuoro).

Puhuessaan bisneskouluissa Buffett havainnollistaa kärsivällisyyden ja asioihin perehtymisen tärkeyttä kortilla, jossa on paikka 20 reiälle. Joka kerta kun teet sijoituksen, teet korttiisi yhden reiän. Voit siis tehdä vain 20 sijoituspäätöstä elämäsi aikana (itselläni on tällainen kortti lompakossa ja siinä on jo huolestuttavan monta reikää). Buffettin mukaan tällainen kortti parantaisi tuottojasi huomattavasti, koska joutuisit todella harkitsemaan tekemisiäsi. Hän jatkaa:

Mutta sitten meillä on nämä kaikki osakkeet eri osakemarkkinoilla. Voit joka päivä ostaa AT&T:tä, General Motorsia tai U.S. Steeliä tai sitten voit myydä niitä lyhyeksi. Voit tehdä jommankumman päätöksen yhtiöstä ja sitten tehdä sijoituksen. Suurimmalle osalle ihmisistä kaikkien noiden mahdollisuuksien olemassaolo aiheuttaa tunteen, että heidän tulisi tehdä jotain. Me emme toimi näin.

Odotamme jotain mikä vaikuttaa itsestäänselvyydeltä. Mutta toisaalla koko Wall Street hokee: “tee jotain, tee jotain”. Aktiviteetti on Wall Streetin elinehto. Ihmisten asenne muuttuu täysin erilaiseksi vain siksi että joku pieni numero vilkkuu; se saa heidät luulemaan että heidän tulee tehdä jotain.

Sijoittajat pärjäisivät huomattavasti paremmin, jos pörssi suljettaisiin aika-ajoin.

Yleensä ajatellaan, että sijoittamisessa tarvitaan kärsivällisyyttä kun osakeoston jälkeen odotetaan markkinoiden löytävän osakkeen oikean arvon. Kärsivällisyyden tärkeydestä ostotilannetta odotellessa puhutaan paljon harvemmin, vaikka se on vähintään yhtä oleellista.

Katso myös:

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 1

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 2: Osake on osuus yrityksestä

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 3: Osakemarkkina on ystäväsi

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 4: Turvamarginaali

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 5: Pysy osaamisalueellasi

Warren Buffett hajauttamisesta: kaikki tai ei mitään

Kuten aina, kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita.

Buffett hajauttamisesta: kaikki tai ei mitään

April 12th, 2009

Yksi laajimmalle levinneistä rahoituksen perusperiaatteista on teoria hajauttamisen hyödyistä: kun ostat vähän kaikkia arvopapereita, niin salkkusi arvon heilunta minimoituu ja riskillä korjattu tuottosi maksimoituu. Tämä on aivan totta – sillä lisäoletuksella, että sijoittaja ei ymmärrä mitään omistamistaan yhtiöistä.

Buffett vastaa Florida Business Schoolin opiskelijoiden kysymykseen hajauttamisesta seuraavasti (varoitus: tämä on vastoin kaikkea mitä olet lukenut hajauttamisesta):

Uskon että 98-99% sijoittajista tulisi hajauttaa laajalti ja pidättäytyä kaupankäynnistä, mikä johtaisi kustannustehokkaaseen indeksirahastotyyppiseen ratkaisuun. He omistavat osan Amerikkaa ja ovat tehneet päätöksen että se on kannattavaa. En riitele tästä asiasta. Näin heidän kannattaakin tehdä, jos he eivät halua käyttää aikaa ja energiaa yritysten analysointiin. Jos he taas ovat päättäneet paneutua yritysten analysointiin ja ovat valmiita käyttämään tarvittavan ajan ja energian siihen, minkäänasteinen hajauttaminen on paha virhe. Minulta kysyttiin tätä samaa asiaa muutama päivä sitten SunTrustilla ja vastasin että jos todella tunnet sijoituskohteesi, sinun ei kannata omistaa niitä kuutta enempää.

Jos pystyt löytämään kuusi loistavaa yritystä, siinä on kaikki hajauttaminen mitä tarvitset. Tulet myös ansaitsemaan paljon rahaa sijoituksillasi. Rahan laittaminen seitsemänneksi parhaaseen vaihtoehtoon sen sijaan että kasvattaisit omistustasi parhaassa vaihtoehdossa, on väkisinkin paha virhe. Hyvin harvat ihmiset ovat rikastuneet seitsemänneksi parhaalla ideallaan, mutta useat ovat rikastuneet parhaalla ideallaan.

Vuoden 2008 Berkshire Hathawayn vuosikokouksessa Warren ja Charlie kommentoivat hajauttamista seuraavasti:

Warren Buffett: Jos sijoittaisimme vain omia varojamme, ei olisi mikään ongelma jos sijoittaisimme 75% nettovarallisuudestamme yhteen arvopaperiin jonka tuntisimme erittäin hyvin. Sen sijaan 500% sijoittaminen yhteen kohteeseen on ongelmallista. Olen useita kertoja sijoittanut 75% Berkshiren ulkopuolisesta omaisuudesta yhteen arvopaperiin. Ajoittain törmäät tilanteisiin, joissa olisi virhe olla toimimatta. Et näe niitä usein ja ystäväsi tai lehdistö ei puhu niistä. Mitä mieltä sinä olet Charlie? 75% ei ole kovin suuri sijoitus?

Charlie Munger: Minä olen välillä sijoittanut yli 100% omaisuudestani yhteen arvopaperiin.

Minä vetäisin tästä sellaisen johtopäätöksen, että aloittelevan sijoittajan, joka on kiinnostunut oman salkkunsa rakentamisesta (ja markkinoita paremmista tuotoista) kannattaa aloittaa indeksisijoittajana. Muutaman vuoden opiskelun ja yrityksiin tutustumisen jälkeen hän voi alkaa siirtää varojaan indeksirahastoista yksittäisiin sijoituskohteisiin niin pian kuin hän niitä omalta osaamisalueeltaan löytää.

Katso myös:

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 1

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 2: Osake on osuus yrityksestä

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 3: Osakemarkkina on ystäväsi

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 4: Turvamarginaali

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 5: Pysy osaamisalueellasi

Osakesijoittaminen vaatii kärsivällisyyttä

Kuten aina, kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita.

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 5: Pysy osaamisalueellasi

April 6th, 2009

Perinteinen sijoitusneuvo on ollut ostaa mitä tunnet, esimerkiksi työnantajasi tai samalla alalla toimivien yhtiöiden osakkeita. Tämä neuvo ei kuitenkaan ota kantaa osakkeista maksettavaan hintaan (ja markkinat eivät välitä tunnetko yhtiön vai et). Buffett kääntääkin tämän vaarallisen sijoitusneuvon toisinpäin: tunne mitä ostat. On mahdollista, jopa todennäköistä, että tunnet jonkun yhtiön läpikotaisin, mutta liian korkea hinta estää sinua koskaan omistamasta sen osakkeita.

Yhtiön tuntemisella Buffett tarkoittaa sitä, että pystyt suhteellisen luotettavasti ennustamaan sen liiketoiminnan tuotot 10-20 vuotta eteenpäin. Buffettille tämän edellytyksenä on että yrityksen liiketoiminta on hyvin yksinkertaista. Useimmiten tämä myös tarkoittaa, että yritys on joku pysyvä kilpailuetu, joka varmistaa että se pystyy säilyttämään tai kasvattamaan kannattavuuttaan ja markkinaosuuttaan.

Osaamisalueesi koko ei ole kovin oleellinen, sen sijaan sen rajojen tunnistaminen on erittäin tärkeää. Buffett vastaa vuoden 1999 kirjeessään saamaansa kritiikkiin siitä, miksi Berkshire ei omista teknologiayhtiöiden osakkeita:

“Vahvuutemme on se, että tiedämme milloin toimimme osaamisalueellamme ja milloin lähestymme sen rajoja. Nopeasti muuttuvien toimialojen liiketoimintaympäristöjen pitkäntähtäimen ennustaminen on selkeästi osaamisalueemme ulkopuolella. Jos joku muu väittää pystyvänsä tällaisten toimialojen tulevaisuutta ennustamaan (ja näyttäisi osakemarkkinoiden muutosten valossa puhuvan totta), me emme kadehti tai matki häntä. Me pysymme omalla osaamisalueellamme.”

Oman osaamisalueesi rajojen tunnistaminen ei ole helppoa. Jos sinulla on nyt joku kiinnostava yhtiö mielessä, voit kuitenkin arvioida yhtiön tuntemustasi vastaamalla esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

  • Keitä ovat yhtiön asiakkaat ja miksi he ostaisivat tulevaisuudessa juuri tämän yhtiön tuotteita eivätkä sen kilpailijan?
  • Keitä ovat yhtiön kilpailijat?
  • Onko yhtiöllä alhaisemmat vai korkeammat kustannukset kuin sen kilpailijoilla? Miten tämä voisi muuttua tulevaisuudessa ja miksi?
  • Ovatko yhtiön tuotteet kalliimpia vai halvempia kuin sen kilpailijoiden?
  • Mikä on yhtiön markkinaosuus? Kasvaako vai pieneneekö sen tuotteiden markkina tulevaisuudessa?
  • Jos yhtiö on kasvanut viime vuosina, johtuuko kasvu markkinaosuuden kasvusta vai markkinoiden kasvusta?
  • Miten tuottavia yhtiön viime vuosien investoinnit ovat olleet (mukaan lukien yritysostot)?
  • Onko yritysjohto avoin kommunikoinnissaan sijoittajien kanssa? Voiko yritysjohtoon luottaa?
  • Onko yritysjohdon toiminta järkevää vai seuraavatko he vain sokeasti kilpailijoiden liikkeitä?

Tämä hyvin epätäydellinen lista mielestäni osoittaa sen, että et voi olla kovin monen yhtiön tai toimialan asiantuntija. Tästä ei kuitenkaan kannata huolestua. Buffettin mukaan riittää kun pystyt arvioimaan muutaman yhtiön tulevaisuutta.


Katso myös:

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 1

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 2: Osake on osuus yrityksestä

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 3: Osakemarkkina on ystäväsi

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 4: Turvamarginaali

Warren Buffett hajauttamisesta: kaikki tai ei mitään

Osakesijoittaminen vaatii kärsivällisyyttä

Kuten aina, kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita.

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 4: Turvamarginaali

April 6th, 2009

Ennustaminen on epävarmaa, varsinkin tulevaisuuden. Buffett ei maksa ostamistaan yrityksistä “täyttä” hintaa, koska yrityksen arvoa ei voi määrittää desimaalien tarkkuudella. Arvonmääritys antaa sinulle ennemminkin vaihteluvälin jolla arvioit yrityksen arvon olevan, esimerkiksi 35-45 euroa. Jos osakkeen hinta on nyt 40 euroa sinun ei tarvitse tehdä mitään, mutta jos hinta on 20 euroa niin Erkki Sinkkoa lainaten: “armottomat ostot päälle”.

Ero maksamasi hinnan ja määrittämäsi arvon välillä antaa sinulle turvamarginaalin arviointivirheiden ja epätavallisen huonon onnen kompensoimiseksi. Jos sijoitusstrategiasi on sijoittaa menestyviin yhtiöihin, turvamarginaaliperiaate on voimassa vain ostaessasi osakkeita. Idea ei siis ole myydä omistamiasi osakkeita kun niiden hinta lähestyy niiden arvoa, ellei sinulla sitten ole huomattavasti parempaa sijoituskohdetta tiedossa. Buffettin mukaan hänen omistamiensa hyvien yhtiöiden myyminen on lähes aina ollut virhe, vaikka ne välillä olisivat olleet hiukan hintavia.

Jos idea on siis ostaa euroja 50 sentillä, niin miksi ei sitten euroja 90 sentillä, kun niitä olisi huomattavasti useammin tarjolla? Buffettin perustelu on, että hän tietää pystyvänsä ostamaan jossain vaiheessa niitä 50-senttisiä.

Turvamarginaaliin liittyvät myös Buffettin usein lainatut sijoitussäännöt (joille en ole kuitenkaan onnistunut löytämään luotettavaa lähdettä):

  • Sääntö #1: Älä koskaan häviä rahaa.
  • Sääntö #2: Älä koskaan unohda sääntöä numero 1.

Katso myös:

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 1

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 2: Osake on osuus yrityksestä

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 3: Osakemarkkina on ystäväsi

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 5: Pysy osaamisalueellasi

Kuten aina, kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita.

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 3: Osakemarkkina on ystäväsi

April 6th, 2009

Osakemarkkinoista puhuessaan ja kirjoittaessaan Buffett lainaa usein opettajansa Mr. Markkina -vertausta:

Ben Graham opettaa että sinun tulisi kuvitella osakkeiden hintojen tulevan erittäin joustavalta kaverilta nimeltä Mr. Markkina. Hän on yhtiökumppanisi omistamassanne pienyrityksessä. Ilman poikkeusta Mr. Markkina ilmestyy päivittäin ja kertoo sinulle hinnan, jolla hän ostaisi sinun osuutesi yrityksestänne tai myisi omansa sinulle.

Vaikka yhdessä omistamanne yritys on taloudelliselta toiminnaltaan vakaa, Mr. Markkinan tarjoamat hinnat ovat kaikkea muuta kuin vakaita. Hänellä on valitettavasti parantumattomia tunne-elämän ongelmia. Välillä hän on hurmoksessa ja näkee vain yritykseenne vaikuttavat positiiviset asiat. Tässä mielentilassa hän tarjoaa sinulle erittäin korkeaa hintaa osuudestasi, koska hän pelkää että sinä suunnittelet nappaavasi hänenkin osuutensa ja näin ryöstävän hänet. Toisena päivänä hän on masentunut ja näkee yrityksenne ja koko maailman tulevaisuuden synkkänä. Tässä tilassa hän nimeää erittäin matalan hinnan osuudellensa, sillä hän pelkää että kohta kaadat omankin osuutesi hänen syliinsä.

Mr. Markkinalla on myös toinen pysyvä ominaisuus: häntä ei haittaa jos häntä ei huomioida. Jos hänen hintansa ei kiinnosta sinua tänään, hän palaa huomenna uuden hinnan kanssa. Päätös kaupoista on yksin sinun päätettävissäsi. Näillä oletuksilla, mitä maanisdepressiivisempi hän on, sen parempi sinulle.

Mutta kuten Tuhkimo linnassa, sinun tulee muistaa yksi varoitus tai kaikki muuttuu kurpitsaksi ja hiiriksi: Mr. Markkina on palvelemassa sinua, ei ohjaamassa. Hänen lompakkonsa on sinulle hyödyllinen, ei hänen viisautensa. Jos hän ilmestyy luoksesi epätavallisen sekavassa mielentilassa, olet vapaa jättämään hänet huomiotta tai käyttämään häntä hyväksesi, mutta se on tuhoisaa jos taivut hänen vaikutuksensa alaiseksi. Itseasiassa, jos et ole varma että pystyt määrittämään yrityksesi arvon paremmin kuin Mr. Markkina, et kuulu tähän peliin. Kuten pokerissa sanotaan: ” jos olet ollut pelissä 30 minuuttia etkä tiedä ketä höynäytetään, se olet sinä”.

Buffett kirjoittaa markkinoiden heilunnasta ja sen ennustamisesta myös seuraavasti:

Kaksi erittäin tarttuvaa kulkutautia, pelko ja ahneus, väistämättä leviävät ajoittain sijoittajien keskuudessa. Näiden tautien ajallinen ennustaminen ei ole mahdollista. Niiden aiheuttamat markkinapoikkeamat, sekä tasoltaan että kestoltaan, ovat yhtä huonosti ennustettavissa. Siksi me emme koskaan yritä ennustaa näiden tautien alkamista tai loppumista. Tavoitteemme on vaatimattomampi: me yksinkertaisesti pyrimme olemaan peloissamme kun muut ovat ahneita ja ahneita kun muut ovat peloissaan.

Mieti miten paljon sinulla jäisi aikaa yhtiöiden analysointiin, jos todella hyväksyisit sen tosiasian että markkinoiden heiluntaa ei voi ennustaa?


Myös lehtiä lukiessasi ja TV:tä katsoessasi voit sivuuttaa “asiantuntijoiden” kommentit siitä mihin suuntaan osakekurssit ovat lähipäivinä menossa tai miksi osakkeet laskivat tai nousivat tänään. Nämä kommentaattorit näyttävät aina unohtavan, että jokaisessa osakekaupassa on aina ostaja ja myyjä. Eli kun “sijoittajat pelästyivät vähittäiskaupan lukuja” ja “painoivat kurssit laskuun” niin vastaava määrä ostajia oli kuitenkin sitä mieltä, että osakkeita kannattaa edelleen ostaa.

Kun Buffettilta kysytään mihin suuntaan osakkeiden hinnat ovat menossa, hän vastaa poikkeuksetta että hänellä ei ole asiasta minkäänlaista käsitystä ja lisää, että jos hän saisi päättää niin hän toivoisi niiden menevän alas. Eikö tämä kuulosta hiukan oudolta, kun ottaa huomioon että valtaosa hänen omaisuudestaan on kiinni hänen johtamassaan pörssiyhtiössä, jonka senkin omaisuudesta on suuri osa osakkeissa? Buffett havainnollistaa filosofiaansa seuraavalla esimerkillä:

Tietokilpailukysymys: jos aiot tulevaisuudessakin syödä hampurilaisia ja et ole karjankasvattaja, toivoisitko jauhelihan hinnan nousevan vai laskevan? Samalla tavalla, jos aiot ostaa uuden auton muutaman vuoden välein, toivoisitko autojen hintojen nousevan vai laskevan? Nämä kysymykset ovat itsestäänselvyyksiä.

Mutta nyt varsinainen testi: jos aiot olla osakesäästäjä seuraavien viiden vuoden aikana, toivoisitko korkeampia vai matalampia osakkeiden hintoja tämän aikajakson aikana? Monet sijoittajat vastaavat tähän väärin. Vaikka he aikovat ostaa osakkeita tulevina vuosina, he iloitsevat kun osakkeet nousevat ja masentuvat kun ne laskevat. He tavallaan iloitsevat että “hampurilaisten”, joita he aikovat kohta ostaa, hinnat nousevat. Tässä reaktiossa ei ole mitään järkeä. Vain ne jotka aikovat olla osakkeiden myyjiä lähiaikoina, kannattaa iloita osakkeiden hintojen noususta. Potentiaalisten ostajien tulisi suosia laskevia hintoja.

Katso myös:

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 1

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 2: Osake on osuus yrityksestä

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 4: Turvamarginaali

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 5: Pysy osaamisalueellasi

Kuten aina, kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita.

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 2: Osake on osuus yrityksestä

April 6th, 2009

Tämän itsestäänselvän otsikon kirjoittaminen tuntuu melkeinpä turhalta, mutta päivän Kauppalehteä (varsinkin nettiversiota) lukiessa ja päivän osakekurssien muutoksia tutkiessa tämä saattaa helposti unohtua. Sijoituskirjallisuudessa ja lehdistössä puhutaan enemmän osakemarkkinoista kuin itse yhtiöistä. Myös useat sijoitusstrategiat perustuvat pelkästään markkinahintojen heilahtelun analysointiin sekä ennustamiseen, ja “sijoittaja” ei ole ehkä edes kiinnostunut siitä mikä yritys on kaupankäynnin kohteena, saati sitten yrityksen toiminnasta!

Buffett ei pidä itseään markkina-analyytikkona, ei makrotalouden analyytikkona eikä edes osakeanalyytikkona vaan ennen kaikkea bisnesanalyytikkona.

Kun Buffett ostaa osakkeita, hän analysoi yritystä samoin periaattein kuin tekisi jos olisi ostamassa koko yhtiötä. Samat periaatteet ovat voimassa, olit sitten ostamassa serkkusi mattopesulaa tai sataa osaketta Nokiaa. Pörssiyhtiön osakkeiden ostaminen eroaa yksityisen yrityksen ostamisesta hyvin vähän:

  • pörssiyhtiön osakkeiden ostaminen on vaivatonta;
  • et pysty juurikaan vaikuttamaan pörssiyhtiön toimintaan;
  • pörssiyhtiöitä on ajoittain kaupan erittäin houkuttelevin hinnoin.

Buffett painottaa usein, että bisneksellä ja sijoittamisella on paljon yhteistä: olet parempi bisneksessä jos ymmärrät sijoittamisen periaatteet ja parempi sijoittamisessa jos ymmärrät bisneksen periaatteet.

Buffettin bisneslähtöisen sijoittamisen hienous on että kaikki mitä opit on kumulatiivista: mitä opit tänään on sinulle hyödyllistä lopun elämääsi. Yritysten menestystekijöiden analysoinnissa voit tulla vuosi vuodelta paremmaksi. Sama ei näytä pätevän markkinoiden liikkeiden tai tiettyjen tapahtumien ennustamiseen perustuviin strategioihin. Ajatellaanpa että ennustat oikein markkinoiden (tai öljyn hinnan tms.) nousevan seuraavan kuukauden aikana ja tämän ennusteen mukainen sijoituksesi tuottaa hyvin. Mitä sellaista opit tästä prosessista mikä tekee sinut paremmaksi ennustajaksi tulevaisuudessa?

Jos ajattelet itsesi yrityksen pienomistajaksi, saat myös nukkua yösi rauhallisemmin. Sinun ei tarvitse hakea vastausta viime viikon sijoituksesi onnistumisesta markkinoilta, vaan voit rauhallisin mielin seurata vuosien varrella yhtiösi taloudellista kehitystä. Warren kirjoittaa vuoden 1987 kirjeessään: “Charlie ja minä annamme omistamiemme osakkeiden liiketoiminnan tulosten – ei päivittäisten tai edes vuosittaisten osakekurssien – kertoa meille sijoitustemme onnistumisesta.”

Osakkeiden hinnat markkinoilla muodostuvat sijoittajien tulevaisuuden odotusten pohjalta. Jos yhtiö menestyy ja kasvaa nopeasti, niin tämä sisällytetään osakkeen hintaan ja siltä odotetaan menestymistä myös tulevaisuudessa. Pienetkin pettymykset saattavat pudottaa osakekurssia rajusti. Vastaavasti heikosti menestyvältä yhtiöltä ei odoteta juuri mitään ja sen liiketoiminnan yllättävä elpyminen saattaa moninkertaistaa osakekurssin.

Yleinen virhe sijoittamisessa on sekoittaa keskenään hieno yritys ja hieno sijoituskohde. Esimerkiksi Nokian osakkeella käytiin kauppaa vuosituhannen vaihteessa hinnalla, joka oli lähes 100-kertainen sen tulokseen nähden (P/E-luku). Tänään osakekurssi on noin 1/7 tuosta hinnasta ja noin 7 kertaa yhtiön viime vuoden osakekohtainen tulos. Nokia oli ja on edelleen menestyvä yhtiö, mutta odotukset ja siten myös hinta olivat liian korkeat.

Katso myös:

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 1

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 3: Osakemarkkina on ystäväsi

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 4: Turvamarginaali

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 5: Pysy osaamisalueellasi

Kuten aina, kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita.

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 1

April 6th, 2009

Kun Buffettilta kysyttiin tammikuussa 2009 PBS-kanavan haastattelussa miten hänen sijoitusfilosofiansa on muuttunut menossa olevan rahoituskriisin johdosta, hän vastasi että hän oppi sijoitusfilosofiansa opettajaltaan ja ystävältään Ben Grahamilta 1950-luvulla ja se ei ole muuttunut niistä ajoista. Hän on kyllä vuosien saatossa oppinut uusia tapoja hyödyntää filosofiaansa, mutta filosofia on ennallaan.

No mitä Buffettin sijoitusfilosofia sitten oikein pitää sisällään ja onko se muidenkin omaksuttavissa? Puheessaan New Yorkin osakeanalyytikkojen yhdistykselle vuonna 1994 Buffett kuvasi filosofiaansa seuraavasti (vapaasti suomennettuna):

Mielestäni sijoittamisessa on kolme perusideaa, ja jos nämä ideat ovat perustana sijoittamisellesi, minun on vaikea kuvitella miten voisit välttyä menestymästä osakesijoituksissasi. Nämä ideat eivät ole monimutkaisia. Yksikään näistä ei vaadi matemaattista lahjakkuutta tai muuta vastaavaa. Graham sanoi että sinun tulisi ajatella osakkeita pieninä osuuksina yrityksistä. Sinun pitäisi nähdä markkinoiden myllerrys ystävänäsi eikä vihollisenasi, hyötyä sen mielettömyydestä ennemmin kuin osallistua siihen. Ja The Intelligent Investor -teoksen viimeisessä kappaleessa hän kirjoitti sijoittamisen tärkeimmät sanat: “turvamarginaali”. Uskon että näitä kolmea ideaa tullaan vielä 100 vuoden päästä pitämään kaiken järkevän sijoittamisen peruspilareina.

Nämä kolme ideaa voisi esittää myös seuraavasti:

  1. Osakkeilla on aina sekä arvo että hinta. Hinta on mitä maksat, arvo on mitä saat. Osakkeen hinta määräytyy sijoittajien tulevaisuuden odotusten pohjalta; hyvältä yritykseltä odotetaan enemmän kuin heikolta. Yrityksen, ja siten myös sen osakkeen, arvo on kaikkien sen tästä päivästä eteenpäin maksamien osinkojen summa muutettuna tämän päivän rahaksi.
  2. Osakkeiden hinnat saattavat ajoittain poiketa paljonkin niiden arvosta, koska sijoittajat ovat peloissaan tai ahneita. Lyhyellä aika välillä sijoittajat “äänestävät” osakkeen hinnan, pitkällä aika välillä se seuraa yrityksen liiketoiminnan kehittymistä.
  3. Jos arvioit yrityksen arvoksi 5 miljoonaa euroa, älä maksa siitä 4,5 miljoonaa. Jätä riittävästi “turvamarginaalia” arviointivirheiden ja epätavallisen huonon onnen kompensoimiseksi.

Lisään Buffettin listaan neljännen idean, josta hän puhuu usein: pysy osaamisalueellasi (engl. Circle of Competence).

Käyn tarkemmin läpi näitä perusperiaatteita seuraavissa artikkeleissani:

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 2: Osake on osuus yrityksestä

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 3: Osakemarkkina on ystäväsi

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 4: Turvamarginaali

Warren Buffettin sijoitusfilosofia – Osa 5: Pysy osaamisalueellasi

Kuten aina, kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita.


Kultakuume

Rock-kitty.net