Kultakuume

Jos vedät yhteen Buffettin turvamarginaali- ja osaamisalueperiaatteet, on selvää että et löydä uusia sijoituskohteita kovin usein. Tästä syystä kärsivällisyys on yksi sijoittajan tärkeimpiä luonteenpiirteitä.

Vuoden1998 kirjeessään Warren Buffett havainnollisti kärsivällisyyden merkitystä vertaamalla sijoittamista pesäpalloon, tai oikeammin baseballiin:

[Osakkeiden ja yritysten ollessa kalliita,] yritämme hyödyntää Ted Williams -tyyppistä kurinalaisuutta. Kirjassaan The Science of Hitting kertoo jakaneensa pallonlyöntialueen 77 pesäpallon kokoiseen soluun. Lyödessään vain parhaista syötöistä (joissa pallo on hänen parhaissa soluissaan) hänen osumistarkkuutensa on 0.400. Yrittäessään lyödä palloa huonoimmista oikeista syötöistä (pallo on lyöntialueen alareunassa) hänen osumistarkkuutensa on enää 0.230. Toisin sanoen, hyvän syötön odottaminen tarkoittaa Hall of Fame -jäsenyyttä, ajattelematta huitominen matkalippua alasarjaan.

Bisnessyötöt joita näemme tänään ovat lyöntialueen alareunassa, jos ovat edes lyöntialueella. Jos lyömme, lukitsemme itsemme mataliin tuottoihin. Jos taas annamme kaikkien pallojen mennä ohitsemme, meillä ei ole takuita siitä että seuraavat syötöt olisivat yhtään enemmän mieleisiämme. Ehkä aiemmat edulliset osakkeiden hinnat olivatkin poikkeus ja tämän päivän täydet hinnat normaalia. Toisin kuin Tediä, meitä ei kuitenkaan voida ajaa pois pesältä, jos jätämme kolme juuri ja juuri oikeaa syöttöä lyömättä; kaikesta huolimatta, maila olalla seisominen päivästä toiseen ei vastaa käsitystäni hauskanpidosta.

Vuoden 1993 kirjeessään Buffett kirjoittaa että he yrityskumppaninsa Charlie Mungerin kanssa ovat jo kauan sitten huomanneet että on mahdotonta tehdä satoja loistavia päätöksiä sijoitusuran aikana. Sen vuoksi he ovat omaksuneet strategian, joka edellyttää heidän olevan fiksuja (mutta ei superfiksuja) vain muutamia kertoja. He olivat jo vuonna 1993 tyytyväisiä jos saivat yhden hyvän idean vuodessa (Charlien mukaan seuraavana vuonna olisi Buffettin vuoro).

Puhuessaan bisneskouluissa Buffett havainnollistaa kärsivällisyyden ja asioihin perehtymisen tärkeyttä kortilla, jossa on paikka 20 reiälle. Joka kerta kun teet sijoituksen, teet korttiisi yhden reiän. Voit siis tehdä vain 20 sijoituspäätöstä elämäsi aikana (itselläni on tällainen kortti lompakossa ja siinä on jo huolestuttavan monta reikää). Buffettin mukaan tällainen kortti parantaisi tuottojasi huomattavasti, koska joutuisit todella harkitsemaan tekemisiäsi. Hän jatkaa:

Mutta sitten meillä on nämä kaikki osakkeet eri osakemarkkinoilla. Voit joka päivä ostaa AT&T:tä, General Motorsia tai U.S. Steeliä tai sitten voit myydä niitä lyhyeksi. Voit tehdä jommankumman päätöksen yhtiöstä ja sitten tehdä sijoituksen. Suurimmalle osalle ihmisistä kaikkien noiden mahdollisuuksien olemassaolo aiheuttaa tunteen, että heidän tulisi tehdä jotain. Me emme toimi näin.

Odotamme jotain mikä vaikuttaa itsestäänselvyydeltä. Mutta toisaalla koko Wall Street hokee: “tee jotain, tee jotain”. Aktiviteetti on Wall Streetin elinehto. Ihmisten asenne muuttuu täysin erilaiseksi vain siksi että joku pieni numero vilkkuu; se saa heidät luulemaan että heidän tulee tehdä jotain.

Sijoittajat pärjäisivät huomattavasti paremmin, jos pörssi suljettaisiin aika-ajoin.

Yleensä ajatellaan, että sijoittamisessa tarvitaan kärsivällisyyttä kun osakeoston jälkeen odotetaan markkinoiden löytävän osakkeen oikean arvon. Kärsivällisyyden tärkeydestä ostotilannetta odotellessa puhutaan paljon harvemmin, vaikka se on vähintään yhtä oleellista.

Katso myös:

Warren Buffettin sijoitusfilosofia - Osa 1

Warren Buffettin sijoitusfilosofia - Osa 2: Osake on osuus yrityksestä

Warren Buffettin sijoitusfilosofia - Osa 3: Osakemarkkina on ystäväsi

Warren Buffettin sijoitusfilosofia - Osa 4: Turvamarginaali

Warren Buffettin sijoitusfilosofia - Osa 5: Pysy osaamisalueellasi

Warren Buffett hajauttamisesta: kaikki tai ei mitään

Kuten aina, kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita.

Tämän itsestäänselvän otsikon kirjoittaminen tuntuu melkeinpä turhalta, mutta päivän Kauppalehteä (varsinkin nettiversiota) lukiessa ja päivän osakekurssien muutoksia tutkiessa tämä saattaa helposti unohtua. Sijoituskirjallisuudessa ja lehdistössä puhutaan enemmän osakemarkkinoista kuin itse yhtiöistä. Myös useat sijoitusstrategiat perustuvat pelkästään markkinahintojen heilahtelun analysointiin sekä ennustamiseen, ja “sijoittaja” ei ole ehkä edes kiinnostunut siitä mikä yritys on kaupankäynnin kohteena, saati sitten yrityksen toiminnasta!

Buffett ei pidä itseään markkina-analyytikkona, ei makrotalouden analyytikkona eikä edes osakeanalyytikkona vaan ennen kaikkea bisnesanalyytikkona.

Kun Buffett ostaa osakkeita, hän analysoi yritystä samoin periaattein kuin tekisi jos olisi ostamassa koko yhtiötä. Samat periaatteet ovat voimassa, olit sitten ostamassa serkkusi mattopesulaa tai sataa osaketta Nokiaa. Pörssiyhtiön osakkeiden ostaminen eroaa yksityisen yrityksen ostamisesta hyvin vähän:

• pörssiyhtiön osakkeiden ostaminen on vaivatonta;
• et pysty juurikaan vaikuttamaan pörssiyhtiön toimintaan;
• pörssiyhtiöitä on ajoittain kaupan erittäin houkuttelevin hinnoin.

Buffett painottaa usein, että bisneksellä ja sijoittamisella on paljon yhteistä: olet parempi bisneksessä jos ymmärrät sijoittamisen periaatteet ja parempi sijoittamisessa jos ymmärrät bisneksen periaatteet.

Buffettin bisneslähtöisen sijoittamisen hienous on että kaikki mitä opit on kumulatiivista: mitä opit tänään on sinulle hyödyllistä lopun elämääsi. Yritysten menestystekijöiden analysoinnissa voit tulla vuosi vuodelta paremmaksi. Sama ei näytä pätevän markkinoiden liikkeiden tai tiettyjen tapahtumien ennustamiseen perustuviin strategioihin. Ajatellaanpa että ennustat oikein markkinoiden (tai öljyn hinnan tms.) nousevan seuraavan kuukauden aikana ja tämän ennusteen mukainen sijoituksesi tuottaa hyvin. Mitä sellaista opit tästä prosessista mikä tekee sinut paremmaksi ennustajaksi tulevaisuudessa?

Jos ajattelet itsesi yrityksen pienomistajaksi, saat myös nukkua yösi rauhallisemmin. Sinun ei tarvitse hakea vastausta viime viikon sijoituksesi onnistumisesta markkinoilta, vaan voit rauhallisin mielin seurata vuosien varrella yhtiösi taloudellista kehitystä. Warren kirjoittaa vuoden 1987 kirjeessään: “Charlie ja minä annamme omistamiemme osakkeiden liiketoiminnan tulosten - ei päivittäisten tai edes vuosittaisten osakekurssien - kertoa meille sijoitustemme onnistumisesta.”

Osakkeiden hinnat markkinoilla muodostuvat sijoittajien tulevaisuuden odotusten pohjalta. Jos yhtiö menestyy ja kasvaa nopeasti, niin tämä sisällytetään osakkeen hintaan ja siltä odotetaan menestymistä myös tulevaisuudessa. Pienetkin pettymykset saattavat pudottaa osakekurssia rajusti. Vastaavasti heikosti menestyvältä yhtiöltä ei odoteta juuri mitään ja sen liiketoiminnan yllättävä elpyminen saattaa moninkertaistaa osakekurssin.

Yleinen virhe sijoittamisessa on sekoittaa keskenään hieno yritys ja hieno sijoituskohde. Esimerkiksi Nokian osakkeella käytiin kauppaa vuosituhannen vaihteessa hinnalla, joka oli lähes 100-kertainen sen tulokseen nähden (P/E-luku). Tänään osakekurssi on noin 1/7 tuosta hinnasta ja noin 7 kertaa yhtiön viime vuoden osakekohtainen tulos. Nokia oli ja on edelleen menestyvä yhtiö, mutta odotukset ja siten myös hinta olivat liian korkeat.

Katso myös:

Warren Buffettin sijoitusfilosofia - Osa 1

Warren Buffettin sijoitusfilosofia - Osa 3: Osakemarkkina on ystäväsi

Warren Buffettin sijoitusfilosofia - Osa 4: Turvamarginaali

Warren Buffettin sijoitusfilosofia - Osa 5: Pysy osaamisalueellasi

Kuten aina, kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita.